"Sunday is Gods day of rest". Tällä lauseella aloitti Michael aamun, kun krapulasta heräsi. Sen jälkeen hän ilmoitti tarvitsevansa henkilökohtaista hoitajaa täksi päiväksi ja loi minuun anovan katseen. Ilkeä ja sydämetön ihminen kun olen, nauroin vain ja ilmoitin lähteväni lenkille. Raukalle nousi melkein oksennus suuhun pelkästä ajatuksestakin, että joutuisi liikkumaan tänään.
Nyt on lenkillä käyty ja löysin tämän sohvaperunan makoilemasta sohvalta. Nyt käy toista vähän sääliksi ja taidankin houkutella Michaelin isomalle sohvalle makoilemaan kanssani :)
Michael oli eilen koko päivän poikien kanssa katsomassa laukkakisoja Yorkissa. Pojat treffasivat aamulla jo klo 10.30 ja kotiin mies jaksoi saapua reilusti yhden jälkeen yöllä. Koko päivä juopottelua takana, joten ymmärrän hyvin miksi nyt on miehellä vähän rankkaa. Toivottavasti muiden sunnuntai menee myös leppoisissa tunnelmissa.
-Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti