ER

Koulu siis todellakin alkoi maanantaina ja heti päästiin ensiapuun tutustumaan. Emme käy varsinaista koulua täällä vaan suoritamme työharjoitteluja paikallisissa sairaaloissa ja koulumme kampuksella. Nyt teemme kirran harjoittelua ja se siis hoituu ensiavussa. Monikaan paikallisista sairaanhoitajista ei puhu englantia, joten aika röyhkeästi meidän täytyy itse ottaa asioista selvää ja seurata silmä kovana mitä tapahtuu. Paljon olemme laittaneet injektoita, rokottaneet lapsia, seuranneet haavanhoitoa ja oppinut Thaimaalaista sairaanhoitoa kädestäpitäen. Äskeinen sana on sitten muuten kirjaimellisesti totta! Välillä kun teemme jotain, hoitaja tulee ja alkaa ohjaamaan käsiämme ja neuvoo niin, koska he eivät puhu englantia. Sen voin kyllä kertoa, että suomessa voidaan olla onnellisia puhtaista sairaaloista ja hyvästä hoidosta, sillä sitä kaikkea ei täällä ole saatavilla.Täällä myös voi saada vuoronumeron synnytykseen, eli kun saavut sairaalaan sinun täytyy ottaa vuoronumero ja vasta sitten pääset synnytyssaliin tai minne tarvis onkaan.

Lisäilen vaikka huomenna lisää kuvia sairaalasta ja akupunktiosta jota olimme seuraamassa (en ole muuten ikinä tiennyt miten.... outoa se on) ja kerron vähän lisää tästä viikosta. Huomenna emme mene enää sairaalaan vaan olemme koululla ja tutustumme uusiin vaihtareihin jotka ovat saapuneet tänne eilen. Olemme Cecin kanssa jo vanhoja tekijöitä.

Viikonlopun vietämme täällä Bangkokissa, mutta sen erityisempiä suunnitelmia meillä ei vielä ole. Palailen siis huomenna asiaan, mutta nyt lepoa. MOI!

-Tiina