Presentation of Finland

Ollaanhan me taalla jouduttu jopa opiskelemaan ja tekemaan vahan toita. Keskiviikkona pidimme esitelman suomesta, opiskeluistamme ja mita kaikeeka olemme taalla thaimaassa tehneet. Yleisona meilla oli sairaalan henkilokuntaa ja jopa sen johtaja. Kokonaisuudessaan yleisoa oli noin 20 ihmista.

Aloitimme esityksen kertomalla jotakin Suomesta. Naytimme kartasta missa se sijaitsee, millainen lippu meilla on ja kerroimme jotakin yleista tietoa suomesta. Kun olimme esitelleet suomena, kerroimme jotakin Turun ammattikorkea koulusta. Kerroimme opinnoistamme, mita kaikkea voit opiskella koulussamme ja kuinka kauan yleisesti opinnot kestavat ym... Taman jalkeen paasimme ylpeasti esittelemaan kuvia joita olemme napanneet koulussa labratunneilla. Kuvissa harjoittelemme kanylointia, pukeudumme striileihin vaatteisiin, kipsaamme nuken jalkaa, imemme "limaa" nukelta ja kaikkea sellaista kivaa. Kerroimme myos mita me teemme Suomessa eri tavalla kuin he taalla Thaimaassa. Oli mukava nahda heidan reaktiot kun kerroimme esimerkiksi, etta NML laitetaan istuvalteen potilaalle ja itse letku on paljon pienempi mita taalla kaytettavat letkut. Meilla Suomessa letku on halkaisijaltaan erittain pieni, mutta taalla se on vahintaan pikkurillin paksuinen ja se laitetaan potilaan sieraimesta nieluun makuuasennosta. HYI!

No taman jalkeen olikin aika kertoa opinnoistamme taalla. Kerroimme, etta olemme nelja paivaa viikosta toissa sairaalassa ja perjantaisin meilla on itsenaista opiskelua (ei kylla ole paljoa itsenaista opiskelua ollut.) Kerroimme myos missa vaiheessa opintoja olemme ja mita harjoitteluja suoritamme taalla Thaimaassa. Suoritamme siis 3 harjoittelua taalla ja ne ovat:
-Kirurginen harjoittelu
-Mielenterveys harjoittelu
-Synnytysosasto ja vastasyntyneet (Lapset ja nuoret)

Osa yleisöstä

Ensi viikko viela taalla Lamlukkan sairaalassa kirurgista harjoittelua ja sen jalkeen olemme kampuksella 3 viikkoa tekemassa mielenterveys harjoittelua. En tieda yhtaan mita se pitaa sisallaan, mutta ei voi kovin erikoista olla jos olemme koko ajan kampuksella ja juttelemassa opiskelijoiden kanssa. Huvittavinta kuitenkin on se, etta opiskelijoista ehka 86 henkil;a osaa puhua englantia. No, katsotaan mita siita tulee. Naiden kolmen viikon jalkeen meilla on 4 paivaa koulua. Siis koulua! Opiskelemme yhden kurssin koulussa ja se on nimeltaan "Nursing 100." Kurssilla kaymme lapi miten hoitotyo eroaa eri kulttuureissa ja eri maissa. Kurssi kestaa siis nelja paivaa tiistaista perjantaihin. Tama perjantai on ainoa paiva jolloin joudumme olemaan perjantaina koulussa, mutta mina joudun sen paivan kylla skippaamaan, koska ostimme lennot Vietnamiin juuri siksi perjantaiksi. JIPPIIIIII!!!! Kurssin jalkeen meilla alkaa 10 paivan mittainen loma ja mina, Karina ja Jakob (Tanskalaiset ystavani) suuntaamme Vietnamiin reissaamaan. Ostimme pelkan menolipun, koska meilla ei ole viela mitaan suunnitelmaa mihin menemme milloinkin. Tassa juuri laitoin viestia ystavalleni joka oli Vietnamissa vaihdossa vuosi sitten, etta mihin kannattaa menna ja kauanko siella kannattaa viihtya.

Takaisin kuitenkin siihen presentaatioon. Kun olimme esitelleet opintomme Thaimaassa, naytimme heille valokuvia joita olemme sairaalassa ottaneet ja mita kaikkea olemme tehneet. Ylieiso oli niin innoissaan kaikesta ja siita etta olimme niin ahkerasti ottaneet valokuvia. Taisimme saada hyvat arvostelut :-)

Loppuun naytimme viela videon jonka kuvasimme ensiapukoulutuksessa, jossa osa henkilokunnasta joutui koko yleison eteen tanssimaan nolon tanssin. Vahan sama kuin taalla suomessa osa henkilokunnasta tanssisi tiputanssia muiden edessa.

Paljon tuli uutta tietoa Suomesta ja meista monelle henkilokuntalaiselle. He myos ihastuivat Suomen luontoon ja siihen mita kaikkea meilla on. Naytimme tietysti myos kauniita kuvia juhannuskokosta, joulupukista, lakituksesta vappuna ja muista juhlapyhista.

Esitelman jalkeen olikin aika lahtea kotiin ja huomasimme, etta paiva oli venynyt melko pitkaksi. Paasimme kuitenkin lahtemaan kotiin 14.45 eli 15 minuuttia ennen virallisen paivan paattymista. Taman viikko taalla sairaalassa on kylla ollut niin turha. Olemme eri osastolla kuin yleensa ja taalla ei ole mitaan tehtavaa. Itse asiassa, kirjoitan tata blogia juuri nyt torstaina klo 9.23 toissa. Ajastan taman tekstin nakymaan teille myohemmin, niin teilla on luettavaa useammaksi paivaksi. Ainoa huono juttu tassa blogin kirjoittamisessa taalla on se, etta tietenkaan heidan tietokoneissa ei ole kaikkia kirjaimia.

Jos joku tietaa hyvia paikkoja Vietnamista jotka on pakko nahda niin kertokaa ihmeessa. Muutenkin jos on jotain mista haluatte vinkata minulle niin kommenttia vaan boxiin!

Tekstissä on jotakin vanhaa tietoa, koska olen kirjoittanut tekstin viime viikolla, mutta en vain julkaissut sitä. Pääsääntöisesti kaikki pitää paikkaansa, mutta kun puhun tästä viikosta tuolla tekstissä on se nyt jo viime viikkoa.

-Tiina